Comprehensive School Reforms

Tämän raportin tarkoituksena on kuvata perusopetuksen luokka-asteiden 6–9 oppilaanohjauksen tilaa syksyllä 2008 opetusministeriön rahoittaman oppilaanohjauksen kehittämisen käynnistyessä.

Oppilaanohjauksen kehittäjätahoille (f = 148) toteutettiin e-lomakkeella lähtötilannekartoitus, johon vastasi 442 henkilöä. Kyselyaineistoa täydennettiin kolmella kuntavierailulla.

Kolmasosa vastaajista tuli joko Lapin, Oulun tai Itä-Suomen läänistä, ja runsas kolmannes EteläSuomen läänistä. Vastaajista 71 % oli naisia, ja 38 % oli 46–55-vuotiaita. Runsaalla kolmanneksella ei ollut mitään oppilaan ja opinto-ohjauksen alaan liittyvää koulutusta, mutta 31 % oli suorittanut opinto-ohjaajan kelpoisuusopinnot. Puolet toimi hankkeen käytännön kehitystyössä, ja yhdeksän kymmenestä edusti kasvatus- ja opetusalaa. Noin 38 %:lla vastaajista oli aiempaa hankekokemusta.

Parhaiten toimiviksi ohjauskäytänteiksi arvioitiin seuraavat: työelämään tutustuminen, alakoulun oppilaiden yläkouluun tutustuttaminen, peruskoulun oppilaiden toisen asteen koulutukseen tutustuttaminen, luokkamuotoinen ohjaus ja ohjaukseen liittyvät infotilaisuudet. Huonoiten
toimivia olivat perusopetuksen päättävien jälkiohjauksen toimintamallit, oppilaanohjauksen käytäntöjen dokumentoiminen, toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäävien ohjauskäytännöt, eri hallintokuntien keskinäinen vastuunjako ja sopimuskäytännöt sekä julkisten organisaatioiden ulkopuoliset ohjausjärjestelyt.

Tapauskunnista Tampereen kaupungin, Jyväskylän seudun ja Sallan kunnan ohjauskäytänteissä oli selviä eroja, koska niiden koko ja konteksti sekä niiden myötä ohjauksen kehittämishaasteet ovat varsin erilaiset. Kaikissa oli pyritty löytämään hyviä käytänteitä ja paikantamaan kehittämistä kaipaavia teemoja. Aineenopettajien ohjaus värittyi heidän opettamansa oppiaineelle ominaisista sisällöistä ja menetelmistä, ja haasteet liittyivät erityisesti työn- ja vastuunjakoon koulun eri
toimijoiden kesken. Oppilaat odottivat ohjaukselta erityisesti tietoa ja kannustusta ja huoltajat toimivaa kodin ja koulun välistä viestintää.

Kehittämistyötä ajatellen eniten kohdistui odotuksia ohjauksen näkyvyyden parantamiseen, ohjauksen arkikäytänteiden ja -työvälineiden karttumiseen sekä  erilaisen yhteistyön ja verkostoitumisen paranemiseen. Myös ohjaustaitojen ja henkilökohtaisen ohjauksen laadun kohenemista haluttiin saada aikaiseksi. Eniten epäiltiin ajan ja voimavarojen riittävyyttä, projektin tuloksellisuutta sekä toimijoiden aitoa sitoutumista. Näkökulma ohjauksen kehittämiseen oli selvästi aikuiskeskeinen, asioiden tarkastelu nuorten kannalta oli vähäistä.

This study investigates: 1) how principals’ data-driven practices may vary by principals’ and school backgrounds and how that changes over time; 2) how principals’ data-driven practices influence teacher buy-in; 3) how principals’ data-driven practices and teachers’ buy-in influence student outcomes. This study uses data from the Study of Instructional Improvement (SII). More experienced principals tend to be less data-driven than less experienced principals. The more likely principals are to use data in their practices, the more teachers buy into the programs, and experienced principals tend to improve school-level teacher buy-in. Collective teacher buy-in improves over three years and is positively associated with students’ reading achievement.