Mine sisu juurde

Siga

Vikipedii-späi
Siga
Siga
Siga porzhidenke
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Šorpkabjaižed (Artiodactyla)
Sugukund: Sigad (Suidae)
Heim: Mecsigad (Sus)
Erik: Mecsiga (Sus scrofa)
Alaerik: Siga
Latinankel'ne nimi
Sus scrofa domesticus (Erxleben, 1777)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 898310
NCBI 9825

Siga (latin.: Sus scrofa domesticus vai Sus domesticus) om kabjživat, mecsigan alaerik. Mülüb Sigad-sugukundha.

Sigan poigaižen nimituz om porzaz vai čugu. Sigan ižač om oraž.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Živat om kodikoittud seičeme tuhad vozid tagaz vai sen aigemba. Mail'man populäcii om kaikenaigaine, läz üht milliardad živatoid.

Täuz'igäine hibj om 0,9..1,8 m pitte, 50..150 kg jügutte. Sus om 44 hambast, sidä kesken nell' šingotadud orahambast. Čongoiše mas tül'cäl kärzal lapakonke nenanke. Nened tundused oma jäl'gnuded mecsigaspäi: väll' nägemine, terav kulemine, hen nühaindelim, mahtuz ujuda hüvin; lujetud plodukahuz, mahtuz kazda heredas i razveta.

Živatad södas kaikuttušt, mecsigan kartte. Kazvatadas tavarvedushesai kuz'-seičeme kus. Äikerdoitas kahesa-ühesakuižes igäspäi, kaks' kerdad vodes da sen enamba.

Tetas läz sadad sigoiden suguid mail'madme.

Kodisigad (minipig:ad) oma pened dekorativižed. Mectunuded sigad (reizorbek:ad) puttas vastha Pohjoižamerikas, Avstralijas da Udes Zelandijas.

Kazvatadas maižanduzfermoiš da läviš samha lihad (mail'man tehmine 97,2 mln tonnoid vl 2005[1]), laptaližed produktad oma nahk da suugased.

Sigha sidodud vepsän muštatišed

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Kaikuččel sigaižel om ičeze kärzaine.
  • Kut ei sättugoi länged sigale, muga ei sättu vin akale.
  • Länged sigale ei kožu.
  • Sugun mödhe siga valitas.
  • Söid kut siga, läksid kut koza.
  1. AÜV:oiden maižanduzministrusen andmused.