Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen johdanto-osan 2 ja 4–7 kappaleen, 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä 6 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 ja 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(3),

–  ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) joulukuussa 2017 julkaiseman toisen tutkimuksen Euroopan unionin vähemmistöistä ja syrjinnästä (EU-MIDIS II) sekä FRA:n raportin rotuun perustuvan syrjinnän ja rasistisen väkivallan kokemuksista afrikkalaistaustaisten henkilöiden keskuudessa EU:ssa(5),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2016(6),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 perustetun rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän,

–  ottaa huomioon komission ja johtavien IT-alan yritysten sekä muiden foorumien ja sosiaalisen median yritysten välillä 31. toukokuuta 2016 sovitut verkossa lausutun laittoman vihapuheen torjumista koskevat käytännesäännöt,

–  ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean 3. lokakuuta 2011 antaman yleisen suosituksen N:o 34 afrikkalaistaustaisten henkilöiden rotusyrjinnästä,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 23. joulukuuta 2013 antaman päätöslauselman 68/237, jossa julistetaan vuodet 2015–2024 kansainväliseksi afrikkalaistaustaisten henkilöiden teemavuosikymmeneksi,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. marraskuuta 2014 antaman päätöslauselman 69/16, joka sisältää toimintaohjelman afrikkalaistaustaisten henkilöiden teemavuosikymmenen täytäntöönpanemiseksi,

–  ottaa huomioon vuonna 2001 pidetyn rasismin vastaisen maailmankonferenssin hyväksymän Durbanin julkilausuma- ja toimintaohjelma-asiakirjan, jossa todetaan afrikkalaistaustaisten henkilöiden kärsineen vuosisatoja rasismista, syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta,

–  ottaa huomioon Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean (ECRI) yleiset poliittiset suositukset,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 19. syyskuuta 2001 antaman suosituksen eurooppalaisiksi poliisin eettisiksi ohjeiksi(7),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun afrofobiaa ja kolonialismin ja orjakaupan jättämää perintöä koskevan 25. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon ”Afrophobia: Europe should confront this legacy of colonialism and the slave trade”,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kahdennentoista pöytäkirjan kaikkinaisen syrjinnän kiellosta,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden perusoikeuksista Euroopassa (O-000022/2019 – B8‑0016/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että termiä ’afrikkalaistaustainen henkilö’ voidaan käyttää myös puhuttaessa afro-eurooppalaisista, afrikkalais-eurooppalaisista, mustista eurooppalaisista, afro-karibialaisista tai mustista karibialaisista, ja että termillä viitataan syntyperältään afrikkalaisiin tai afrikkalaisten jälkeläisiin, jotka ovat joko syntyneet Euroopassa, ovat eurooppalaisen valtion kansalaisia tai asuvat Euroopassa;

B.  toteaa, että termit ’afrofobia’, ’afrifobia’ ja ’mustiin kohdistuva rasismi’ viittaavat tietyn tyyppiseen rasismiin, myös väkivaltaan tai syrjintään, joka juontaa juurensa menneisyyden väärinkäytöksiin ja kielteisiin stereotypioihin ja johtaa afrikkalaistaustaisten henkilöiden syrjäytymiseen ja heidän ihmisarvonsa kieltämiseen; toteaa, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun huomioiden mukaisesti tämä korreloi kolonialismin ja transatlanttisen orjakaupan historiallisten sortorakenteiden kanssa;

C.  ottaa huomioon, että Euroopassa on arviolta noin 15 miljoonaa afrikkalaistaustaista henkilöä(8), vaikka tasa-arvoon liittyvän datan kerääminen ei EU:n jäsenvaltioissa ole järjestelmällistä, se ei perustu henkilöiden omaan määritelmään ja siinä jätetään usein huomioimatta maahanmuuttajien ja kolmannen tai aiempien polvien maahanmuuttajien jälkeläiset;

D.  ottaa huomioon, että EU:n perusoikeusviraston (FRA) tutkimuksen mukaan taustaltaan Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta tulevat vähemmistöt ovat Euroopassa erityisen alttiita rasismille ja syrjinnälle kaikilla elämän osa-alueilla(9);

E.  ottaa huomioon, että EU:n perusoikeusviraston äskettäin tekemän toisen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskevan tutkimuksen(10) mukaan nuoret, 16–24 -vuotiaat afrikkalaistaustaiset vastaajat kokivat enemmän (32 prosenttia) vihaan perustuvaa häirintää tutkimusta edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana kuin vanhemmat vastaajat ja että nettihäirintä on pahimmillaan nuorten vastaajien kohdalla ja lievenee iän myötä;

F.  ottaa huomioon, että afrikkalaisiin ja afrikkalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuneita vääryyksiä, kuten orjuutta, pakkotyötä, rotuerottelua, joukkomurhia sekä Euroopan harjoittaman kolonialismin ja transatlanttisen orjakaupan yhteydessä tapahtuneita kansanmurhia ei edelleenkään ole laajalti tunnustettu eikä niille ole annettu selityksiä jäsenvaltioissa institutionaalisella tasolla;

G.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa esiintyy edelleen syrjiviä stereotypioihin perustuvia perinteitä, esimerkiksi kasvojen mustaamista, mikä pitää yllä syvään juurtuneita stereotypioita afrikkalaistaustaisista henkilöistä ja voi pahentaa syrjintää;

H.  katsoo, että kansallisten tasa-arvoelinten ja niiden eurooppalaisen verkoston Equinetin tekemään tärkeään työhön olisi suhtauduttava myönteisesti ja että sitä olisi tuettava;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODHIR) viharikoksia koskevassa vuosikertomuksessa(11) on todettu, että vaikka afrikkalaistaustaiset henkilöt kärsivät usein rasistisesta väkivallasta, monissa maissa ei ole saatavilla oikeusapua eikä taloudellista tukea väkivaltaisista hyökkäyksistä toipuville ihmisille;

J.  ottaa huomioon, että hallituksilla on ensisijainen vastuu oikeusvaltioperiaatteen ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta ja siitä seuraava ensisijainen vastuu valvoa ja ehkäistä väkivaltaa, myös afrofobista väkivaltaa, sekä vastuu tekijöiden asettamisesta syytteeseen;

K.  ottaa huomioon, että koulutusjärjestelmissä esiintyvästä rotusyrjinnästä on vain vähän dataa; ottaa huomioon, että löydökset viittaavat kuitenkin siihen, että EU:n jäsenvaltioissa afrikkalaistaustaiset lapset saavat koulussa valkoihoisia luokkatovereitaan alempia arvosanoja ja että koulupudokkaiden määrä on merkittävästi korkeampi afrikkalaistaustaisten lasten keskuudessa(12);

L.  ottaa huomioon, että pidätettyjen afrikkalaistaustaisten aikuisten ja lasten asema on entistä haavoittuvaisempi pidätysten aikana, jolloin on rekisteröity paljon väkivalta- ja kuolemantapauksia; ottaa huomioon rutiininomaisen rotuprofiloinnin ja sattumanvaraisten pysäytysten ja tarkastusten ja henkilövalvonnan käytön lainvalvontaan, rikosten ennaltaehkäisyyn, terrorismintorjuntaan tai maahanmuuton valvontaan liittyvän vallan väärinkäytön yhteydessä;

M.  ottaa huomioon, että syrjintää vastaan on olemassa oikeussuojakeinoja ja katsoo, että tarvitaan vahvaa ja täsmällistä politiikkaa, jolla voidaan puuttua afrikkalaistaustaisten henkilöiden Euroopassa kokemaan rakenteelliseen rasismiin muun muassa työelämässä, koulutuksessa, terveyspalveluissa, rikosoikeudessa ja poliittisessa toiminnassa sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ja käytäntöjen vaikutusten osalta;

N.  ottaa huomioon, että afrikkalaistaustaiset henkilöt kokevat syrjintää Euroopan asuntomarkkinoilla ja alueellista rotuerottelua alhaisen tulotason huonolaatuisilla ja täyteen ahdetuilla asuinalueilla;

O.  ottaa huomioon, että vaikka afrikkalaistaustaiset henkilöt ovat ajan saatossa edistäneet merkittävästi eurooppalaisen yhteiskunnan rakentamista, hyvin monet heistä kärsivät syrjinnästä työmarkkinoilla;

P.  katsoo, että afrikkalaistaustaisten osuus Euroopan alimpien tulotasojen väestöryhmissä on suhteettoman suuri;

Q.  ottaa huomioon, että afrikkalaistaustaiset henkilöt ovat Euroopan unionissa erittäin aliedustettuja poliittisissa ja lakia säätävissä instituutioissa niin eurooppalaisella, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla;

R.  ottaa huomioon, että afrikkalaistaustaisiin poliitikkoihin kohdistuu julkisessa elämässä edelleen häpeällisiä iskuja niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla;

S.  ottaa huomioon, että afrikkalaistaustaisten kokema rasismi ja syrjintä on rakenteellista ja että siihen liittyy usein muun tyyppistä syrjintää ja sortoa, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen;

T.  ottaa huomioon, että lisääntyneet afrofobiset iskut on Euroopassa viime aikoina kohdistettu suoraan kolmansien maiden kansalaisiin, erityisesti pakolaisiin ja maahanmuuttajiin;

1.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä huomioimaan, että afrikkalaistaustaiset henkilöt ovat erityisen alttiita rasismille, syrjinnälle ja muukalaisvihalle ja että yleisesti ottaen heidän ihmis- ja perusoikeuksiansa ei kunnioiteta yhdenvertaisesti, mikä johtaa rakenteelliseen rasismiin, ja että heillä on yksilöinä ja ryhmänä oikeus saada suojelua tällaista epäyhdenvertaista kohtelua vastaan myös edistämällä positiivisia toimia, joilla autetaan heitä nauttimaan täysin ja yhdenvertaisina heille kuuluvista oikeuksista;

2.  katsoo, että afrikkalaistaustaisten henkilöiden aktiivinen ja mielekäs sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen osallistuminen on avainasemassa, kun torjutaan afrofobiaa ja varmistetaan näiden henkilöiden sosiaalinen osallisuus Euroopassa;

3.  kehottaa komissiota laatimaan EU:n puitteet afrikkalaistaustaisten henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja integroitumista edistäville kansallisille strategioille;

4.  tuomitsee jyrkästi kaikki afrikkalaistaustaisiin henkilöihin niin julkisuudessa kuin yksityiselämän piirissäkin kohdistuvat fyysiset ja sanalliset hyökkäykset;

5.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita virallisesti myöntämään Euroopan afrikkalaistaustaisten henkilöiden historian merkityksen ja huomioimaan menneisyyden ja nykyhetken vääryydet ja ihmiskuntaa vastaan tehdyt rikokset, kuten orjuuden ja transatlanttisen orjakaupan tai Euroopan siirtomaakauden aikana tehdyt rikokset, samoin kuin afrikkalaistaustaisten moninaiset saavutukset ja myönteiset vaikutukset virallistamalla kansallisella ja EU:n tasolla kansainvälisen orjuuden ja transatlanttisen orjakaupan uhrien muistopäivän ja perustamalla afrikkalais-eurooppalaisten historian muistokuukauden;

6.  kannustaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä huomioimaan virallisesti YK:n kansainvälisen afrikkalaistaustaisten henkilöiden teemavuosikymmenen ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin sen toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi tunnustuksen antamisen, oikeudenmukaisuuden ja kehityksen hengessä;

7.  huomauttaa, että osa jäsenvaltioista on ryhtynyt toimiin, joilla on pyritty saamaan aikaan mielekkäitä ja tehokkaita tapoja hyvittää afrikkalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuneita menneitä vääryyksiä ja ihmiskuntaa vastaan tehtyjä rikoksia, pitäen mielessä niiden nykyaikaan asti ulottuvat vaikutukset;

8.  kehottaa EU:n toimielimiä ja muita jäsenvaltioita seuraamaan tätä esimerkkiä ja sisällyttämään hyvitystoimiin esimerkiksi julkisen anteeksipyynnön esittämisen ja ryöstettyjen taide-esineiden palauttamisen niiden alkuperämaihin;

9.  kehottaa jäsenvaltioita purkamaan siirtomaa-aikaan liittyvien arkistojensa luottamuksellisuusluokituksen;

10.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita torjumaan järjestelmällisesti etnistä syrjintää ja viharikoksia ja kehittämään yhdessä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa tehokkaita tosiasioihin perustuvia oikeudellisia ja poliittisia toimia, joilla voidaan puuttua näihin ilmiöihin; katsoo, että jos etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään ja viharikoksiin liittyvää dataa ryhdyttäisiin keräämään, sen tulisi tapahtua ainoastaan muukalaisvihamielisten ja syrjivien puheiden ja tekojen perimmäisten syiden tunnistamiseksi ja torjumiseksi ja sen yhteydessä olisi noudatettava asiaan kuuluvaa kansallista lainsäädäntöä ja EU:n tietosuojalainsäädäntöä;

11.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisia rasismin torjunnan strategioita, joissa tarkastellaan afrikkalaistaustaisten henkilöiden tilannetta muihin väestöryhmiin verrattuna esimerkiksi koulutuksessa, asumisessa, terveyspalveluissa, työelämässä, poliisin toiminnassa, sosiaalipalveluissa, oikeusjärjestelmässä sekä poliittisessa osallistumisessa ja edustuksessa ja kannustetaan afrikkalaistaustaisten näkyvyyteen myös mediassa ja televisio-ohjelmissa, jotta voidaan tehokkaasti puuttua afrikkalaistaustaisten vaillinaiseen edustukseen ja afrikkalaistaustaisten lasten roolimallien puutteeseen;

12.  painottaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen merkitystä rasismin ja syrjinnän torjumisessa ja kehottaa lisäämään rahoitusta ruohonjuuritason järjestöille eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla;

13.  kehottaa komissiota sisällyttämään nykyisiin rahoitusohjelmiin ja seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kohdennettuja toimia afrikkalaistaustaisten henkilöiden aseman edistämiseksi;

14.  kehottaa komissiota perustamaan asianomaiseen yksikköönsä aihetta käsittelevän työryhmän, joka keskittyy erityisesti afrofobiaan liittyviin kysymyksiin;

15.  vaatii jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ja valvomaan asianmukaisesti rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehdyn neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpanoa ja vaatii erityisesti, että vihaa vaikuttimena rotuun, kansallisuuteen tai etniseen alkuperään liittyvien rikosten tekemiselle pidetään raskauttavana tekijänä, jotta varmistetaan, että afrikkalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuneet viharikokset kirjataan ja tutkitaan, niihin syyllistyneet asetetaan syytteeseen ja heille määrätään seuraamuksia;

16.  kehottaa jäsenvaltioita reagoimaan tehokkaasti viharikoksiin ja tutkimaan vihan vaikutusta rotuun, kansallisuuteen tai etniseen alkuperään perustuvissa rikoksissa sekä varmistamaan, että afrikkalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuvat viharikokset kirjataan ja tutkitaan, niihin syyllistyneet asetetaan syytteeseen ja heille määrätään seuraamuksia;

17.  kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan profiloinnin kaikissa muodoissaan rikosalan lainvalvonnassa, terrorismin torjunnassa ja maahanmuuton valvonnassa sekä virallisesti tunnistamaan ja torjumaan laittoman syrjinnän ja väkivallan käytäntöjä antamalla viranomaisille rasismin ja ennakkoluulojen torjumiseen liittyvää koulutusta;

18.  kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan rasistiset ja afrofobiset perinteet ja torjumaan niitä;

19.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan rotuennakkoluulojen ilmenemistä rikosoikeus- ja koulutusjärjestelmissään ja sosiaalihuollossa ja ryhtymään ennakoiviin toimiin, jotta varmistetaan ihmisten yhdenvertainen kohtelu oikeuden edessä ja parannetaan lainvalvontaviranomaisten ja vähemmistöyhteisöjen välisiä suhteita, varmistetaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ja parannetaan opetusviranomaisten ja vähemmistöyhteisöjen välisiä suhteita ja varmistetaan yhdenvertaiset sosiaalipalvelut ja parannetaan sosiaaliviranomaisten ja vähemmistöyhteisöjen, eritoten mustien ja afrikkalaistaustaisten henkilöiden muodostamien yhteisöjen välisiä suhteita;

20.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että afrikkalaistaustaisilla aikuisilla ja lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta ja hoitoa ilman syrjintää ja erottelua ja että tarvittaessa oppimista tuetaan asianmukaisesti; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään afrikkalaistaustaisten henkilöiden historian opetussuunnitelmiinsa ja antamaan kattavan näkökulman kolonialismista ja orjuudesta niin, että huomioidaan niiden aiemmat ja nykyiset kielteiset vaikutukset afrikkalaistaustaisten henkilöiden elämään; kehottaa varmistamaan, että opettajilla on tähän tehtävään asianmukainen koulutus ja tarvittavat voimavarat käsitellä monimuotoisuutta luokkahuoneessa;

21.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan afrikkalaistaustaisten henkilöiden työllisyyttä, yrittäjyyttä ja heille suunnattuja taloudellisen voimaannuttamisen aloitteita, jotta voidaan puuttua afrikkalaistaustaisten henkilöiden keskimääräistä korkeampiin työttömyyslukuihin ja heihin kohdistuvaan syrjintään työmarkkinoilla;

22.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan afrikkalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuvaan syrjintään asuntomarkkinoilla ja ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin eriarvoisuuden poistamiseksi asunnon saamisessa ja asianmukaisten asumisolojen varmistamiseksi;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan nykyisen lainsäädännön ja käytännöt huomioiden, että maahanmuuttajille, pakolaisille ja turvapaikanhakijoille on olemassa turvallisia ja laillisia tuloväyliä EU:hun;

24.  kehottaa komissiota ja unionin ulkosuhdehallintoa varmistamaan tehokkaasti, että EU ei myönnä varoja tai tukea eikä tee yhteistyötä sellaisten järjestöjen tai ryhmien kanssa, jotka osallistuvat tai joilla on kytköksiä mustien ja Afrikasta tulevien siirtolaisten orjuutukseen, ihmiskauppaan, kidutukseen tai kiristykseen;

25.  kehottaa unionin toimielimiä hyväksymään henkilöstön monimuotoisuutta ja osallistamista koskevan strategian, jossa vahvistetaan strateginen suunnitelma etnisten ja rodullisten vähemmistöjen osallistumisesta niiden henkilöstöön ja joka täydentää tätä tarkoitusta varten jo olemassa olevia toimia;

26.  kehottaa Euroopan tason puolueita ja poliittisia säätiöitä samoin kuin kaikilla tasoilla toimivia parlamentteja EU:ssa tukemaan ja kehittämään aloitteita, joilla kannustetaan afrikkalaistaustaisia henkilöitä osallistumaan politiikkaan;

27.  kehottaa komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden, kuten Etyjin, YK:n, Afrikan unionin ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten kumppanien kanssa afrofobian torjumiseksi kansainvälisesti;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16. (3) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55. (4) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57. (5) ”Being Black in Europe”, marraskuu 2018, raportti EU-MIDIS II -tutkimuksen valikoiduista tuloksista. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0056. (7) https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectID=09000016805e297e (8) Katso Euroopan rasismin vastainen verkosto (ENAR): Afrofobia Euroopassa, ENARin varjoraportti 2014–2015, julkaistu vuonna 2015, saatavilla osoitteesta http://www.enar-eu.org/IMG/pdf/shadowreport_afrophobia_final_with_corrections.pdf (9) Katso vuoden 2017 toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus (EU-MIDIS II), saatavilla osoitteesta http://fra.europa.eu/en/publication/2017/eumidis-ii-main-results (10) Edellinen alaviite. (11) Katso viimeisin raportti vuodelta 2016, saatavilla osoitteesta http://hatecrime.osce.org/2016-data (12) FRA:n lausunto 11.