Karin ja Janin tekstipodcastin uusin jakso ulkona. Tällä kertaa miekkoset tapasivat kahviautomaatin luona lukemisen merkeissä.
Halme & Tervonen eli kohtaamisia Toisen käytävällä MYÖTÄISTEN TALOUSUUTISTEN OHJELMASSA PUHUTAAN LUKEMISESTA Jani: Olen huomannut että lukeminen on mennyt vaikeammaksi kuin aiemmin. Pitää jättää kännykkä kauas yöpöydästä, muuten jää kirja väliin. Kari: Onhan se koko väestössäkin vähentynyt, mutta kyllä me edelleen ollaan lukijakansaa. Jani: Vai kuuntelijakansaa? Suomi on maailman ykkönen lukuaikapalveluissa, yli puoli miljoonaa käyttäjää. 90 prosenttia kuuntelee kirjansa eli digilukeminen on edelleen aika harvinasta. Kari: Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset oppivat aikoinaan laajasti lukemaan ihan ensimmäisinä kansoina maailmassa. Jo 1700-luvun puolivälissä suomalaisista osasi lukea useampi kuin venäläisistä 1900-luvun alussa. Siitä oli hyötyä. Autonomiaa perusteltiin sillä etteivät lukutaidottomat voi johtaa ukutaitoisia. Jos lukutaito olisi mennyt toisin päin, niin voi meitä. Jani: Väitän että juuri nyt alkavalla tekoälyaikakaudella meidän kannattaisi lukea enemmän. On vaikea ohjeistaa tekoälyä jos ei tiedä mitä voi haluta. Tai kykene sanallistamaan sitä. Kari: Tekoälyn menestys taitaa perustua siihen, että se on lukenut paljon enemmän kuin kukaan muu. Kirjoittaminen hopeaa, lukeminen kultaa. Jani: Parhaimpia koskaan saamiani oppeja on se, että kirjoittamaan oppii lukemalla. Tuo ei ole mikään filosofinen oppi. Vaan suoraviivaisimpia tuotto-panos -sijoituksia joita olen tehnyt. Kari: Olen aika paukapää, mutta elämäni parhaiten käytettyihin kahteen päivään kuuluvat ne, jotka käytin nopean lukutaidon kurssiin. Olisi aika kova juttu, jos kaikki suomalaiset opetettaisiin samaan peruskoulussa, ja suomalaiset olisivat maailman nopeimpia lukijoita. Jani: Vastarehvastelen elämäni viisaimmalla valinnaisaineella. Mistään koulun tarjoamasta taidosta ei ole ollut niin merkittävää hyötyä kuin aineesta nimeltään konekirjoitus. En olisi nykytyössäni ilman tuota valintaa. Kari: Suuren suomalaisen kirjakerhon mainoksessa oltiin oikeassa. Se kannattaa jos siitä syystä, että kirjojen lukeminen pidentää ikää tutkitusti kahdella vuodella. Jani: Onko väliä miten lukee? Kari: Mielikuvitusta, keskittymistä ja vastaavia hyviä ominaisuuksia kehittävät ominaisuudet arvioidaan aika monen tutkimuksen mukaan vahvemmiksi painetuissa kirjoissa. Jani: Lasketaanko aikakauslehdet? Tykkään niistä paljon. Pitääkin ostaa taas joku. Vaikka MikroBitti tai Seura tai Mondo. Tai Tekniikan Maailma. Apuun kirjoitan itsekin. Kari: Aikakauslehtien suurin hyöty on niiden tarjoama usein erikoistuneempi perspektiivi ja siitä syntyvä oma maailmansa, ja lukemisen mielihyvä. Ajankulua ilman ajanhukkaa. Jani: Uskon sinua, vaan mentävä on. Vanhaan Kauppahaliin keskustaan lounaalle, ajattelin pieneltä osaltani estää näivettymistä. Kari: Minä lähden Espooseen, Suomen nopeimmin kasvavaan kaupunkiin. Melkein yhtä nopeasti kasvaa kuin Intia ja Kiina. Niissä muuten asuumaailman eniten ja kolmanneksi eniten lukeva kansa. Olen iloinen, että he vaurastuvat. Jani: Se on moikka ceellä!